Оригинал взят у
aleksandr_varma в
Парус Mihail Lermontov
PURJE
Tuoli’ loistaa valkopurjeen kaista
sinessä meren autereen.
Mit’ etsinee se kaukomaista?
Miks jätti oman rannan, veen?
Käy tuuli, laine kulkuansa,
natisee masto kallellaan . . .
Ei, ei se etsi onneansa,
ei pakene myös onneaan.
Kun päivä päällä kultaa valaa
(
Read more... )